maanantai 23. huhtikuuta 2018

Vapaussoturin villasukat


1918-sarjassa on käsitelty enimmäkseen varsin sotaisia esineitä, mutta rintamamies tarvitsee kaikenlaisia kamppeita, siksipä nyt vuorossa ovat pankinjohtaja J.F. Korkelan villasukat. Korkela lahjoitti Turun historiallisen museon vapaussotanäyttelyyn koko sotaretken vaatekertansa, joka käsitti Tampereelta hankitut takit, housun ja lakin; saappaat ja kannukset jotka olivat mukana Turusta saakka; kuvan sukat, repun ja kenttäpullon Tukholmasta; vyön joka oli mukana Godbyn taistelussa Ahvenanmaalla, sekä 7 kpl käsivarsinauhoja sodan eri vaiheista. Korkelan sotapolusta kertoo vapaussodan muistojen erikoisluettelo seuraavaa:
Herr Korkela var med om kriget från Åbo börjande - Nystad, Åland (Stockholm, Hargohamn), Haaparanda, Torneå, Seinäjoki, Kauhajoki, Kankaanpää, Ikalis, Kyröskoski, Tavastkyrö, Ylöjärvi, Epilä - till häst från Ylöjärvi genom Siuru, Mouhijärvi, Tammerfors, Nokia, Vesilahti, Viiala, med järnväg från Tammerfors, via Jyväskylä till Selänpää. Till häst från Kouvola - Koria - Elimäki. Sedan med järnväg till Helsingfors och med ångbåt till Åbo. Herr Korkela reste den 31 Jan. och återvände den 10 April till Åbo.
 Korkela lahjoitti kokoelmiin samalla kertaa myös Turun rintamapataljoonan lipun.

perjantai 20. huhtikuuta 2018

Reitzin säätiön vieraina

Reitzin säätiön tilat Helsingissä ovat Suomen versio Wallace Collectionista tai Hallwylskasta, taiteen ja antiikin keräilijöiden koti ja kokoelma.








Kokoelma sisältää myös pienempää esineistöä...



ja posliinia.


Riimusauva lähikuvissa.


Ase- ja haarniskakokoelmakin löytyy.





Me olimme tulleet tutustumaan erityisesti 1600-luvun esineistöön tulevaa näyttelyä silmällä pitäen, sitä oli tuotu meitä varten erikseen esille. (Hulppea 1600-luvun kello keskellä pöytää ei sentään lainattavissa ollut).


Kello on todellinen teknologian ja taidekäsityön mestariteos, jolle nämä kamerasählingin vuoksi iPadilla otetut rupuiset kuvat eivät mitenkään tee oikeutta.


Taidekokoelman kuuluisin teos taitaa olla pari vuotta sitten hankittu Schjerfbeckin Sitruunoita visakoivukulhossa.


Museo on avoinna keskiviikkoisin ja sunnuntaisin klo 15-17. Heinäkuussa museo on suljettu. Museoon on vapaa pääsy.


torstai 19. huhtikuuta 2018

Kilpisjärven pamaus


Vapaussodan muistojen erikoisluettelossa tämä esine on saanut numeron 54, ja siitä mainitaan seuraavaa:
Taggtrådsax, som användts i Frihetskriget uti Enontekiö socken vid Kilpisjärvi i Siilastupa, der finska jäägare vistades år 1915.
Esine on kiväärin piippuun kiinnitettävä leikkuri, jolla oli tarkoitus katkoa etenemistä hidastavat piikkilangat ensimmäisen maailmansodan juoksuhautataisteluissa. Leimat kertovat valmistusmaaksi Ison-Britannian (DECIMALS LTD SELLY OAK ENGLAND), mutta mallin tarkoitetun Venäjän armeijan kivääreihin (НОЖН СИСТ КОРСАКъ).

Venäjä sai ensimmäisessä maailmansodassa, kuten toisessakin, materiaaliapua läntisiltä liittolaisiltaan. Koska Murmanskin satamaan ei vielä vienyt rautatietä (se valmistui vasta sodan aikana) ja Arkangeliin Vienanmeren rannalla ei talvisin jäiden vuoksi päässyt, laivattiin sotilasapu talvikaudella Norjan Skibotniin josta se hevoskyydillä toimitettiin Tornionjokivartta Suomen rataverkon piiriin ja edelleen Venäjälle.

Todennäköisesti erikoisluetteloon kirjattu tapahtuma viittaa vuonna 1916 (ei 1915) tapahtuneeseen sotatarvikevaraston tuhoamiseen joka tunnetaan Kilpisjärven pamauksena. Sen tekijöinä toimi joukko Saksasta lähetettyjä "pommarijääkäreitä". Mikään henkeäsalpaava kommandoisku ei kyseessä ollut, tuhoaminen tapahtui ilman suomalaisvartijoiden vastarintaa, joskin varaston päällikkönä toiminutta merikapteeni Johan Stenbergiä pidettiin lyhyen aikaa vankina.

Piikkilankaleikkurin lahjoittajaksi kerrotaan saamen kieltä tutkinut kielitieteilijä Eliel Lagercrantz Taipalsaaresta. Hän teki tutkimusmatkoja Suomen, Ruotsin ja Norjan Lappiin vuosina 1918-1926. Mitä ilmeisimmin hän poimi esineen mukaansa jollain matkoistaan.


Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...