tiistai 4. elokuuta 2015

Le Havre

Étretat'sta ajettiin yöpymään Le Havreen. Kaupunki pommitettiin mäsäksi toisessa maailmansodassa. Uusi keskusta on modernia betoniarkkitehtuuria, joka tosin sekin on jo päässyt UNESCOn maailmanperintöluetteloon. Komein yksittäinen betoniluomus on Pyhän Joosefin kirkko, jonka torni yltää 107 metrin korkeuteen. Pyhättö on omistettu kaikille pommituksissa kuolleille ja se on valmistunut 1957.


Tiedä sitten voiko puhua sentään "betonibrutalismista", mutta joka tapauksessa myös sisäpuoli on varsin koruton ja pelkistetty, hieman protestanttiseen tyyliin vaikka katolinen kirkko onkin (kirkossa on vain kaksi veistosta).


Korkeuksiin kohoava torni on vaikuttava. Sen lasi-ikkunat ovat eri värisiä eri puolilla joten kirkon valaistuksen väri vaihtelee sen mukaan miltä puolelta aurinko päivän mittaan paistaa.


Muutenpa ei kaupungista paljon kerrottavaa ole. Ilta ja aamu olivat matkan kurjimmat sään kannalta (muutoin sää oli parempi kuin Suomessa koko kesänä). Hotelli oli satama-altaan äärellä, jonka toisella puolella oli kappakeskukseksi muutettu vanha satamamakasiini...


ja sen katossa suuri punainen valas.


Aamulla matkaa jatkaessa ajettiin Le Havren suuren satama-alueen halki. Le Havren, Rouenin ja Pariisin satamat muodostavat hallinnollisen kokonaisuuden nimeltä HAROPA.




Heti sataman jälkeen ylitettiin Seine Pont de Normandien kautta....


ja siirryttiin Ylä-Normandiasta (Haute-Normandie) Ala-Normandiaan (Basse-Normandie).


.

1 kommentti:

Hurmioitunut kirjoitti...

Kirkko on sisältä vaikuttavampi kuin ulkoa, kauniit lasimaalausikkunat ja värien kirjo valon mukaan. En kyllä tosiaan olisi osannut veikata katoliseksi ellet olisi paljastanut.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...