torstai 3. joulukuuta 2015

Malborkin linnan suurmestareiden palatsi

Saksalaisen ritarikunnan päämaja siirrettiin Venetsiasta Marienburgiin eli Malborkiin 1309, ja järjestön johtaja, suurmestari, tarvitsi arvoisensa virka-asunnon. Se on osa Malborkin esilinnaa, tai oikeastaan keskilinnaa kuten siellä sanotaan. Päälinnaksi kutsumaani osaa nimitetään ylälinnaksi. Palatsi on komea myös ulospäin.




Aulaa 1800-luvun kattomaalauksineen.



Suurmestarilla oli oma kappeli. Sen holveja ei ole restauroitu, vaan tilalla on puukatto.


Kappelin lattian alla oli kolehtikolo, ehkäpä korjausrahaston hyväksi.


Suurmestarin makuukamari on yksi harvoja paikkoja, jossa on jäljellä alkuperäistä keskiaikaista maalauskoristelua.



Ylä-aula, jonka kautta päästiin palatsin juhlatiloihin.


Tilassa oli myös peseytymismahdollisuus.



Juhlavin tila on ns. kesäruokasali eli -refektorio suurine ikkunoineen ja upeine holveineen.







Linnoissa on usein tykinkuulia muureissa muistona piirityksistä. Täällä kivikuula on uponneena ruokasalin seinään takan yllä, puolalaisten maalina kerrotaan olleen itsensä suurmestari.


Talviruokasali on pienempi ja helpommin talvisin lämmitettävä.




Salissa oli myös yksi harvoista vanhemman puolalaisajan muistoista: Puola-Liettuan vaakuna, jossa Vaasa-suvun lyhde. Sigismund III vieraili linnassa vaimonsa Anna Habsburgilaisen kanssa syksyllä 1593.


Krolewiec-sali edusti sisustukseltaan hieman uudempaa tyylihistoriaa. (Salin restauroinnin  kustansi Königsbergin kaupunki eli puolaksi Krolewiec.)


Palatsista pääsee portaita alas suureen ruokasaliin. Siellä kestittiin ympäri Eurooppaa saapuneita ylhäisiä, joskus jopa kuninkaallisia vieraita, jotka olivat tulleet ritarikunnan vieraiksi osallistuakseen pakanoiden metsästykseen Liettuassa. Sinne järjestettiin sekä kesä- että talvisafareita.



Seinät koristeltiin 1800-luvun lopulla ritarikunnan kunnianhetkistä kertovin maalauksin. Goottilaiset valtaistuimet oli varattu Saksan keisari Vilhem II:lle puolisoineen, joka mieluusti tuli tänne joka vuosi leikkimään ritarileikkejä.


Suuri oli myös keittiö, jossa ateriat pitosaliin valmistettiin...


ja keittiömestarilla oma lukaali takkoineen.


Liettualaisten käännyttyä kristinuskoon 1300-luvun lopulla heitä vastaan suunnatuilta ristiretkiltä putosi ideologinen pohja pois. Tannenbergin tappio 1410 murskasi ritarikunnan sotilaallisen voiman, 13-vuotisen sodan aikana Malbork joutui 1457 puolalaisten käsiin, ja heille se myös Thornin rauhassa 1466 jäi. Preussi jaettiin "kuninkaalliseen" ja "herttualliseen" osaan, ja ritarikunnalle jäi jälkimmäinen, jolloin se siirsi päämajansa Malborkista Königsbergiin.

Kartta: Halibutt
.

Ei kommentteja:

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...