Sairastelu esti osallistumasta kevään ensimmäisille arkkitehtuurikävelyille, mutta eilen kierreltiin Mikko Laaksosen opastuksella Turun keskustaa, teemana funktionalismi. Kierros alkoi hieman erilaisesta perspektiivistä, kun pääsimme katselemaan Alvar Aallon Standardivuokrataloa suljetun sisäpihan puolelta.
Koska Lasse Raustela on kuvannut lapsuuttaan pihapiirissä romaanissa Auringonlaskun talo, palaan ehkä noihin sisäpihan taloihin myöhemmin.
Aallon Lounais-Suomen Maalaistentalon kautta koukattiin nytkin, mutta siitä enemmän edellisen kävelyn postauksessa.
Hospits Beteliä tarkasteltiin tällä kertaa sisäpihan puolelta, jossa sen funkisluonne käy selvemmin ilmi. Yliopistonkadun varren kokonaisuudesta enemmän lisää tässä postauksessa.
Portaikon parvekkeet olivat sitä itseään, kun oikein oivalsi katsoa! Tuleeko kellekään muulle mieleen Helsingin olympiastadionin tornin rytmi?
Rakennussäädöksiin liittyvä yksityiskohta: sisäpihan puolen on voinut rakentaa kerrosta korkeammaksi.
Portaikon valaisimet olivat alunperin itsensä Poul Henningsenin suunnittelemat, mutta ovatko nämä nykyiset? Jälleen kerran yksityiskohta, johon kiinnitin huomiota vasta kun siitä kerrottiin.
Meidän kaikkien Turun kaupungin työntekijöiden päämaja, konsernihallinnon rakennus osoitteessa Yliopistonkatu 27, valmistui Erik Bryggmanin piirtämänä vakuutusyhtiö Sammon toimitaloksi 1938. Taloa on korotettu ja muunneltu myöhemmin (paternosterhissi tosin jäljellä), mutta aikoinaan se ihastutti pohjoismaisia arkkitehteja ja inspiroi tiettävästi Tukholman Sveavägenin varrella olevaa Thulehusetia.
Pienten ikkunoiden ryhmät olivat Bryggmanin puumerkki, sellainen löytyy Puolalankadun puolelta.
Ja sitten se Turun kuuluisin funkistalo, Turun Sanomien toimitalo, Alvar Aallon luomus vuodelta 1930. Talossa oli mm. toimitusjohtajan asunto, oletettavasti äänieristys oli riittävä eivätkä öisin jyskäävät painokoneet haitanneet nukkumista? Lehden nimi on sekä seinällä että katolla, mutta toimitus ja paino ovat siirtyneet Artukaisiin, ja melko lailla julkisivuremontin tarpeessa olisi koko talo.
Aina saa kuulla ja lukea, että tähän ikkunaan piti heijastaa lehden etusivu, mutta toimiko idea koskaan? (EDIT: Ei.)
Puutorin funkishelmi on Totti Soran luomus vuodelta 1933, käymälänä vuosikymmeniä palvellut, mutta vuodesta 1997 pubina toiminut Puutorin Vessa.
Töölöä Turussa, funktionalistinen asuinkerrostalo vuodelta 1937 Aninkaistenkadun ja Tuureporinkadun kulmassa.
Kadun toisella puolella on Arkkitehtitoimisto Jung & Jungin piirustusten mukaan 1933-34 rakennettu huoltoasema, putkanakin toiminut, nykyisin kahvila.
Turun linja-autoasema on Harald Smedmergin ja Totti Soran (molemmat paitsi arkkitehteja, myös kuvataiteilijoita) tuotantoa. Matala puolipyöreä osa etualalla oli raitiotien sähkömuuntajan käytössä.
Linja-autoaseman odotushuonetta oli inspiroinut Rooman Pantheon. Art deco -ikkunoiden takana yläkerrassa oli aikoinaan ravintolasali.
Osana linja-autoaseman seudun funkiskokonaisuuteen kuuluu myös Georg Jägerroosin 1939-40 valmistunut huoltoasema. (Rakennusta kuvaava tuhkakuppi hankittiin taannoin Turun kaupunginmuseon kokoelmiin.)
Kiintoisaa oli myös kuulla, että juna- ja bussiliikenne koettiin aikoinaan niin paljon toistensa kilpailijoiksi, ettei niitä edes yritetty integroida, vaan linja-auto- ja rautatieasemat olivat kaukana toisistaan. Onnistuuko niiden yhdistäminen Turun uudessa matkakeskuksessa, jää nähtäväksi.
Kauniin, mutta kylmähkön kiertelypäivän päätteeksi piti vielä palata nauttimaan virvokkeita sopivasti klo 15 lauantaisin avautuvaan Bryggman´s Restaurant & Deliin Hospits Betelin alias Scandic Plaza Turun alakerrassa.
